Aiemmin tänä syksynä Foodoran liiketoiminnan kehityksen projektijohtaja Miia Vento kysyi

pojaltaan Eelikseltä, olisiko tällä ideaa Foodoran uudeksi liiketoimintamalliksi. Ajatuksena

oli, että idea pääsisi käytäntöön Foodoran Lapset mukaan töihin -päivänä 18. marraskuuta.

Eelis, 7, keksi nopeasti idean teleportista, jonka avulla voisi kuljettaa mitä tahansa, minne

tahansa. Laite laajentaisi Foodoran toimitusalueen koko Suomen – tai vaikka koko maailman

– laajuiseksi. 

”Äiti keksi siihen vielä taikapölyn, jolla ruoat ja tavarat voi pienentää niin, että ne mahtuvat

sinne teleporttiin. Minä keksin, että sitten täytyy olla myös toinen taikapöly, joka suurentaa

ne takaisin normaalin kokoisiksi”, Eelis kertoo.

Perjantaina 18. marraskuuta idean keksinyt Eelis ja muut foodoralaisten lapset pääsivät

tositoimiin. Foodoran toimistolle tuotiin pahvilaatikoita, askartelutarvikkeita,

muovailumassaa ja kaikkea, mitä teleportaalin rakentamiseen tarvitaan – sekä tietysti

taikapölyä, eli pinkkiä glitteriä.

”Uskon, että Eelis on hyvä projektijohtaja. Hän on luonteeltaan hyvin samanlainen kuin

minä”, omalla työpisteellään istuva Vento naurahtaa.

Vieressä hänen nuorempi poikansa Iivo näpyttelee innokkaasti käytöstä poistettua läppäri

Vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäinen Iivo on ehtinyt jo tulla tutuksi äitinsä työkavereille.

”Iivo aloitti päiväkodin tänä syksynä ja hänellä on ollut paljon korvatulehduksia. Siksi hän on

ollut assarinani monessa etäpalaverissa.”

Perhe on luonnollinen osa elämää

Foodoralla työntekijöiden keski-ikä on alle 30 vuotta. Perheen perustaminen ja pienet lapset

ovat siis ajankohtainen ja luonnollinen osa monien foodoralaisten elämää.

”Olisi hullua, jos emme tukisi sitä. Johtoryhmässämme arvot menevät niin, että perhe tulee

ensin”, sanoo Foodoran henkilöstöjohtaja Sanna Salmiheimo.

Salmiheimo tietää käytännössä, mitä perhemyönteisyys Foodoralla tarkoittaa. Hän sai neljä

vuotta sitten samaan aikaan tarjouksen nykyisestä työstään sekä varmistuksen siitä, että

odotti esikoistaan. Salmiheimo myöntää pelänneensä, että hän menettää työn.

”Ajattelin, että teen asian kaikkien kannalta helpoksi ja vetäydyn itse työtarjouksesta. Kun

kerroin, että olin raskaana, ensimmäinen reaktio oli, että onneksi olkoon, Salmiheimo

muistelee.”

Seuraavaksi häntä pyydettiin harkitsemaan vielä, voisiko hän silti ottaa työn vastaan.

”Silloin minulle iski kovaa se, että perhemyönteisyys ei ole täällä vain arvo paperilla, vaan

sitä oikeasti eletään vahvasti.”

Kun Salmiheimon esikoinen sitten syntyi, hän jakoi puolisonsa kanssa vapaat puoliksi.

”Haluan korostaa, että perhemyönteisyys ei koske vain naisia, vaan kaikkia tasapuolisesti.

Edelleen usein ajatellaan, että jos lapsi on esimerkiksi sairaana, äiti on automaattisesti se,

joka jää kotiin”,hän sanoo.

Vastuuta, vapautta ja joustavuutta työntekoon

Myös Foodoran toimitusjohtajalle Joonas Kuroselle perhemyönteisyys on tärkeä arvo sekä

työyhteisön johtajana että henkilökohtaisesti. Kun Kuronen sai esikoispoikansa 1,5 vuotta

sitten, hän halusi ehdottomasti pitää isyysvapaata ja viettää aikaa lapsen kanssa kotona.

”Olin heti pojan syntymän jälkeen kolme viikkoa isyysvapaalla ja tänä vuonna, kun vaimoni

palasi töihin, lisäksi vielä kuukauden. Lapsen saaminen on niin uniikki tapahtuma, että se oli

ihan selvä valinta. Tietysti halusin myös olla vaimoni tukena synnytyksen jälkeen.”

Kuronen on iloinen siitä, että isyysvapaiden pitäminen on alkanut yleistyä myös

johtoportaassa työskentelevien miesten keskuudessa.

”Esimerkiksi yrityksemme Euroopan johtaja jäi juuri isyysvapaalle”, hän kertoo.

Kuronen haluaa edistää kulttuuria, jossa työntekijöille annetaan vastuuta ja vapautta

järjestää työnsä omaan elämäntilanteeseen sopivalla tavalla. 

”Joustavuus on avainasemassa. Tärkeintä on, että työt tulevat tehdyksi, ei se, mihin aikaa ja

missä ne tehdään. Luotamme siihen, että työntekijämme osaavat itse järjestellä

aikataulunsa.”

Kun Kurosen oma lapsi on sairaana, hän järjestää vaimonsa kanssa päivän niin, että

molemmille jää aikaa keskittyä töihin. 

Kurosen mukaan perhemyönteisyys voi olla yritykselle jopa myyntivaltti työntekijöiden

keskuudessa. 

”Varmasti menettäisimme hyviä työntekijöitä, jos emme suhtautuisi ymmärtävästi perhe-

elämään ja sen vaatimuksiin.”

Kaakaota, biljardia ja leikkipuistotunnelmaa

Väliton ja myönteinen ilmapiiri on läsnä myös Foodoran toimistolla Lapset mukaan töihin –

päivänä. Kaikkialla riittää vilinää ja nauru ja iloiset huudahdukset täyttävät tilan. Keittiöön on

katettu välipalaa. Myös kaakaokone on ollut päivän aikana kovassa käytössä.

Jos jonkun vanhemmista täytyy tehdä hetki töitä rauhassa, muut pitävät lapsesta huolta.

Paikalla on myös palkattuja lastenhoitajia ohjaamassa askarteluja ja pelaamassa ja

värittämässä lasten kanssa.

”Aamulla jotkut lapset vielä ujostelivat ja ikävöivät, mutta nyt täällä on iloinen

leikkipuistomeininki, eli kaikki vanhemmat katsovat myös muiden lasten perään”, sanoo

Himbe Sharma.

Hän pelaa Aliasta tyttärensä Fionan sekä työkaverinsa Olli Bergmanin ja tämän Leona–

tyttären kanssa.

Vieressä Kim Kauppila opettaa seitsemänvuotiaalle Lunalle oikeaoppisia biljardilyöntejä.

Luna ja hänen sisaruksensa Eemi, 12, ja Nuka, 10, ovat tulleen toimistolle äitinsä Jenna

Lahtovaaran kanssa.

”Luna oli mukanani vuonna 2019, kun tämä päivä viimeksi järjestettiin, ja on sen jälkeen

kysellyt usein, milloin pääsee uudelleen. Isommat lapset taas olivat innoissaan, kun saivat

olla päivän pois koulusta”, Lahtovaara nauraa.

Nuka myöntää, että viettää päivää mieluummin Foodoran toimistolla kuin koulussa. Biljardin

lisäksi sisarukset ovat ehtineet pelata myös korttia.

”Äidin työpaikka on kivempi ja isompi kuin luulin ja tekemistä on paljon. Ajattelin, että tämä

olisi paljon pienempi”, hän toteaa, ja keskittyy sitten jälleen peliin.

Teleportti kuljettaa ruokaa, tavaroita ja suurennuspölyä

Lounasaikaan vanhemmat kaivavat puhelimet esiin. Foodoran Lapset mukaan töihin –

päivänä lounasta tilataan tietysti toimistolle. Lasten toivelistalla on hampurilaisia, sushia ja

nuudeleita. Lounaan jälkeen iltapäiväksi toimistolle jäävät lapset pääsevät vielä uuden

projektin pariin, suunnittelemaan Foodoralle uusia mainoksia.

Askarteluhuoneessa puolestaan on aika esitellä koko aamupäivän ahertaneiden lasten

taidonnäyte: upean värikäs Foodora-teleportti. Projektijohtaja Eelis nousee pöydälle

teoksen viereen.

Pahvilaatikosta rakennettua teleporttia koristavat lukuisat eriväriset nappulat. Laitteen

keskellä pyörivät pienennetyt ruoka-annokset: on pitsaa, pastaa ja kasvispyöryköitä sekä

hampurilaisia. Ne ovat valmiina lähtemään tilaajalleen – ehkä jopa toiseen galaksiin.

”Laitetta ohjataan antenneista. Ja jos ne hajoavat, niin tässä on vara-antennit. Tätä on

testattu vielä tosi vähän”, Eelis myöntää.

Mutta miten tilaus löytää oikean asiakkaan luo? Entä miten ruoat saa suurennettua niin,

että niistä saa vatsansa täyteen?

”Asiakkaille toimitetaan teleportin vastaanotin. Ja tilausten mukana tulee tietysti

suurennuspölyä, jolla ne saa takaisin normaalin kokoisiksi.”